Aina välillä
aivotoiminta heittää
häränpyllyä.
Silmät pyörii päässä
ja nesteet kulkee
väärään suuntaan.
Tekee mieli
raapia päätä.
Ropsuttaa selkää.
Nostaa jalat
pöydälle
ja syleksiä kattoon.
Laulaa luikauttaa
muutama hävytön laulu.
Joku niistä, jotka
isä opetti.
Ei ole kuultavaksi
kaikkien korville.
Siinä on kuuntelijankin
raksuteltava
hitaasti raiteita ylämäkeen.
Ei sovi heikkohermoisille,
eikä heinähatuille.
Mutta minä laulan.
Laulan, vaikkei ääntä olekaan.
Isä sanoi, ettei ymmärrä,
miksei minulla ääntä löydy.
Ei, vaikka hän laulaa niin hienosti.
Äiti siihen totesi, että
äänellään se variskin kraakkuu.
Ja minähän jatkoin kraakkumista.
Ja jatkan edelleen.
Aina silloin kun
aivotoiminta heittää
häränpyllyä,
silmät pyörivät ja
nesteet kulkee
väärään suuntaan.
Kommentit
Lähetä kommentti
Blogissani on käytössä kommenttien tarkistus toiminto, joten kommenttisi näkyminen julkisesti saattaa kestää jonkin tovin.
Kiitos kommentoinnistasi!