Yksinäisyys viskoo 
vihkivettä.
Pirskottaa luisevin sormin.

Kerii aidaksi
piikkilankaa.
Aitaan ei jää porttia.

Nokkoset kasvaa
maaperästä itsestään.
Poltinkarvat irvistää
kuin pikkupirut
manalan portilla.

Öinen taivas on musta.
Katuvalot taittuu metsänreunaan.
Kaataa puiden varjot päälleni.

Ihmissusi minussa taistelee
eloon jäädäkseen.

Vihkivesi valuu takin kaulukselta
Niska on hikinen ja märkä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kaiku

ILO

UUSI