Kaiku

Viisi vuotta
olen nukkunut
kumisaappaat jalassa.

Olen odottanut
viidenkympin villiltystä.

Kun se tulee
pääsen sängystä suoraan
matkaan,
jalat valmiina saappaissa.

Kai se iskee minuunkin,
niin kuin miehiin.
Mikä meistä naisista sen
kummempia tekisi.

Kuumat aallot ja
raivonpuuskat.
Enpä tunnu minä
niitäkään kiinnostavan.

Tuumanneet tietysti
yhdessä suin,
mitä tuohon aikaansa tuhlata.
Hikoillut se on aina ja
syntymästä
luonne tasainen,
aina pahalla päällä.

Mutta,
siihen en osannut varautua,
miten ajatukset
tekevät kepposen.
Aloittaneet lähtölaskennan,
mokomat.

Joku hokee pään sisällä,
ettet sinä tästä
enää nuorru.
Valinnat on tehty ja
elämän suunta otettu.
Se on se, mikä on.

Mutta kun kuitenkin
toinen minä hakkaa naskallilla
reikää nahkaan.
Kuiskii,
Katso, niiteillä sen kiristän,
nahan.
Ei näy poimut kaulalla,
eikä rypyt decolteen.

Sinulla on monta
tietä tutkimatta.
Polkua katsomatta.
Älä hyvä nainen luovu elämästä.