Tuomien kukkiessa
minä valutan
kuumat aaltoni
hikinoroina
olkapäistä pikkurilliin.

Heiluttelen käsivarret
alleista vapaiksi,
Takapuolen selluliitin
levitän keväiselle
kedolle.

Ja sinulle
minä laulan lemmestä.
Vapisevalla äänellä,
imelän laulun
rakkaudesta.

Eikä sinulla
ole aikaa
minua rakastaa,
kun
Viidenkympin villitys
hengittää niskaan

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kaiku

ILO

UUSI