Kaiku

Aikamatkalla
kinttupoluilla.
Horsman peittämillä
pientareilla.

Vaeltelen ajatuksiini
uppoutuneena.

Harhailen
kauas pois,
kaiken tämän
kiireen keskeltä.

Ensisuudelma
maitolaiturilla.
Valkopäinen pojannassikka,
moiskaus
keskelle suuta.

Häpeän puna.
Jännityksen värinä,
kahden keskenkasvuisen
välillä.

Kohtasin sinut jälleen
ajan kuljettua
pitkin harppauksin,
kiirehdittyä melkein
ohi aikuisuuden.

Sama hymy.
Sama lämmin katse.
Kaikki muistot
olivat siinä hetkessä.

Välissä kokonainen elämä.
Ajanratas,
joka raksutti kiivaammin,
mitä oli kai tarkoitettu.
Kaksi aikaansa väsynyttä
ihmislasta.
Uraputken uuvuttamaa
aikuista.

Hetken lumous,
aikuisten leikit,
joita lapsena ei
edes tiennyt
viedä loppuun.
Hetki,
joka huomisessa oli
jo poissa,

Tänne minä palaan.
Annan ajatuksen kulkea
vahalle maitolaiturille.

Mennyt hetki
on kauniimpi,
kuin aikuisuuden
halut,