Kesäöiden tuoksu
tarttuu minun ihooni.

Leijailee aamuauringon
noustessa taivaanrantaan,
kilpaa ensisäteiden kanssa,
kohti korkeuksia.

Kohisevana koskena
virtaa veri
minun suonissani.

Sydämeni sykkii
saman tahtiin,
kuin kaukainen
aavikkorummun pärinä.

Minun sydämessäni
sinä olet niin
todellisena läsnä.

Vaikka välillämme
koivukujat katoavat
horisonttiin.
Eikä kengättömin jaloin
tohdi juosta.
On maltettava odottaa
sinua
saapumiseesi asti.

Eikä yön viileä tuoksu,
minun iholtani katoa.
Ei ennen kuin
sinä olet sen
maistellut iholtani.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kaiku

ILO

UUSI