Sinä kerit minut
alastomaksi
kaikesta 
mitä minussa oli.


Kuorit vaatteeni
kuin nahan,
joka oli luomista 
vaille valmis.


Ja kylmyys,
joka kalisutti
kylmiä hampaitaan
niskaani.


Värisevät huulet
kaulallani,
jääkylmät suudelmasi
jotka asuttivat
ikiroudan
sydänalaani.


Värisin
sinun kosketuksesi alla,
kuin juuri pesästään
pudonnut linnunpoika.


Eikä minun
tahtoni riittänyt
irrottautumaan
otteestasi.
Ei ennen kuin
olit sisimpäni
palelluttanut
tunnottomuuden tilaan.


Minun on yhä kylmä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kaiku

ILO

UUSI