Kuolemaa minä mietin.
Aina joskus,
Yön hiljaisina hetkinä.
Aina joskus,
Yön hiljaisina hetkinä.
En pelottavana
tuntemattomuutena.
Selittämättömänä
kaukaisuutena.
tuntemattomuutena.
Selittämättömänä
kaukaisuutena.
Vaan armon tuovana
lepona.
Unohduksen
tyyssijana.
Olotilana,
jossa voisin
tämän kaiken
sydämessä vellovan
tuskan
unohtaa.
lepona.
Unohduksen
tyyssijana.
Olotilana,
jossa voisin
tämän kaiken
sydämessä vellovan
tuskan
unohtaa.
Kommentit
Lähetä kommentti
Blogissani on käytössä kommenttien tarkistus toiminto, joten kommenttisi näkyminen julkisesti saattaa kestää jonkin tovin.
Kiitos kommentoinnistasi!