Mihin katosi
se lettipäinen tyttö.

Minne karkasi poika,
jolla housunpolvet aina
olivat puhki.

Miksi päättyivät ne
kesäiset päivät.
Lipuivat pilvet
auringon eteen.

Eikä leikkimökin
räystäältä enää
talvisin roiku
jääpuikot.

Kuolema astui
kesäisiin päiviin.
Jäädytti ikiroutaan
leikkimökin
pihamaan.

Tuonelan tanhuvilla
tanssii hän,
joka matkansa taivalsi loppuun
liian varhain.

Tytöstä kasvoi nainen.
Pojasta mies.

Mutta hän,
jonka muistoksi
piirrettiin risti
leikkimökin ikkunaan.

Hän on täällä lapsi
ikuisesti.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kaiku

ILO

UUSI