Kivettyneet portaat.
Lasittuneet kaiteet.
Ei avaimeni enää
käänny lukossa.

Vieras tuoksu
lakanoissa.

Paikkani on
vienyt toinen,
hämyisessä huoneessa.

Ottanut omakseen sen,
mikä minulle
kuului.
Kietoutunut sinuun,
kuin minä
menneinä päivinä.

Rakkaudentunnustuksesi
kumisee kaikuna
korvissa.
Humisee kaukaisuudesta,
katoaa pimeään
yöhön.

Rakkautesi jäljet
polttivat ihoni
rakoille.
Jättivät arvet,
joita mitkään sanat
eivät silota.

Portailta
minut käännyttää
häpeä.
Ymmärrän,
ettet
kutsuuni vastaa.

Rakastit minua
hetken.
Huokailit iholleni,
enkä minä
niitä sanoja
ymmärtänyt
itseeni säilöä.

Kuvittelin
rakkautesi ikuiseksi.

Ehkä se onkin.
Kohteesi vain
vaihtui.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kaiku

ILO

UUSI