Rakkauden sanoiksi
muuttuneet pisarat,
valtoimenaan
taivaalta valuvat.

Suudelmiksi
muotoutuneet tuulet
leutoina vielä
puhaltavat.

Sinun kätesi
painuu syliini.
Katseesi etsii
silmiini,
kuin varkain.

Eilisen kuvat
verkkokalvoilla.
Leijailevat utuna
huomisen uniin.

Rakkautemme
asettuu
varoen syvälle,
välillämme vellovaan
aikaan.
Rakentaa siltaa
rakennusaineista,
näkymättömistä
jonkun jo
kertaalleen
hylkäämistä.

Tämä rakkaus
Asettuu kuin itsestään
meihin.
Kiinnittyy tiukasti,
kuin ankkuri
laivan saapuessa
satamaan.

Sinä.
Olet minussa.
tiukemmin kuin
kukaan koskaan
ennen.

Sanot
Rakas.
Enkä minä
tiedä rakkaampaa,
kuin sinä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kaiku

ILO

UUSI