Kohisevana koskena
elämöin jaloissasi.
Korkokengän alla,
kopisevien korkojen
katveessa.


Kurkotan
takin pielukselle,
pisaroin
tunnekuohuissani.


Teen itseäni
tykö,
että huomattaisiin.


Eikä minun
ole helppoa olla
näin pieni.


Itselleni kaikki.
Sinulle vain jotain,
joka
pyyhkäistään 
kämmensyrjällä
sivuun.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kaiku

ILO

UUSI