Sylissäni tuuditan
unohduksiin.

Ikiuneen päästän
vaikken haluakaan.

Hyväilen hitaasti
viimeisetkin rippeet
irti itsestäni.

Katselen,
miten
vähitellen irrotan
otteeni
tarttuakseni uuteen.

Sydämeni säikeet,
jotka värisevät
ikävää.
Silmäni
kyynelistä täynnä.

Silti ymmärrän,
että aikasi
minussa on
täysi.

Rakastaa ei
kykene enempää,
kuin siihen asti,
kun rajat
tulee vastaan.

Minun rakkauteni raja
on piirretty
tähän.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kaiku

ILO

UUSI