Koruttomiksi muotoutuu
sanat huulillani.
Ikävä,
käsin kosketeltava
kietoutuu kaulaani.
Kuristaa
kuin
matka äidin kohdusta,
ensiparkaisuihin
tuntemattoman
edessä.

Eikä minun
rakkauteni
enää lämmitä
sydänalaa.

Se kutistuu
olemattomaksi.
Varisee minusta
kuin iho,
joka vuoden
välein kesii.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kaiku

ILO

UUSI