Kipusit hitaasti
kosketellen sisintäni,
tähän lähelleni.

Sanoit suoraan,
silmiin katsoen,
miten haluat tyhjää
sänkyäni lämmittämään.

Unohdetut ajatukseni,
toisessa ajassa
mielestä kuopatut,
kaivoit esiin
kuin varoen.

Vähä vähältä.
Kosketus kosketukselta.
Minun sisimpäni tavoitit.
Haluni herätit.

Raivasit tien
tuntemattomaan.
Laavavirtaan kiehuvaan.

Eikä enää
tätä paloa
sammuta mikään.

Uskoitko tullessa,
mihin myrskynsilmään
kanssani ajauduit.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kaiku

ILO

UUSI

TAIAT

Osuu omaan nilkkaan