Murenen
kuin laasti rappauksesta.
Sinusrytmi kadonneena
viimeöiseen sumuun.

Hellittäisinkö hetkeksi.
Katoanko silloin
päättymättömään virtaan.

Olen vieras itselleni.
Muukalainen
loppuun kalutussa kehossa.

Takaisin ei ole
Paluuta.
Muuttaisiko sekään
kulkuni suuntaa.

Eksynyt.
Pudonnut omasta
ajanlaskusta.

Kiitos Rakkaani,
jaksat häilyvää minua.
Ilman rakkauttasi
en olisi mitään.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kaiku

ILO

UUSI

TAIAT

Osuu omaan nilkkaan