Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on joulukuu, 2017.
Meidän maailmamme on
silmien edessä aukeneva rannaton ulappa.
Öisin
tähdet veden yllä.
Aamuisin auringon hento kajo taivaanrannalla.

Sanattomina seisomme
kaksi ihmislasta.
Vaikenemme ilman
tarpeeksi suuria sanoja sanottavaksi.

Sinun kätesi on lämmin.
Kuin aamuinen pussikeitto
lämmitettynä pesemättömässä kupissa.

Ja minulla
on liian vilu
huomatakseni puutteita astiassa.

Sinun silmissäsi loistavat
taivaan öiset tähdet.
Minä hymyilen sinulle
aamuauringon kajoa.

Eikä meitä voi mikään
johdattaa erilleen toisistamme.
Kliseisesti
sydämemme lyö samaan tahtiin.

Hengitämme ilmaa,
joka sumuverhona meidät ympäröi.
Kuin maaäiti,
peitellessään lapsensa
hellään huomaansa.

Kahdesta muotutuu
hitaasti yksi.
Olen huomaamattani kasvanut
tiukasti kiinni sinuun.